Kuolleiden saaret. Historiallisen ajan keskisuomalaisten saarihautausmaiden luonne ja käyttö hautapaikkoina

Abstract

Kirkkomaiden ulkopuolella sijaitsevat hautasaaret ovat leimallisia erityisesti harvaan asutuille seuduille, joissa kirkkomatkat ovat olleet pitkiä ja hankalia. Saaria on pidetty väliaikaisina hautausmaina, joihin on haudattu kesällä, kelirikkoaikana tai levottomana ajankohtana kuolleet odottamaan myöhempää kuljetusta kirkkomaalle. Saarten käyttöä hautaustarkoituksiin ei ole kuitenkaan systemaattisesti tutkittu. Tässä artikkelissa tarkastellaan Keski-Suomessa sijaitsevien Petäjäveden ja Uuraisten hautapaikkoja sekä niiksi epäiltyjä kohteita. Laajan ja monia tieteenaloja käsittelevän lähdeaineiston kautta artikkeli selvittää kohteiden luonnetta ja niiden käyttöä hautapaikkoina. Erityistä huomiota kiinnitetään aineiston esittelyn lisäksi hautaustradition ajoittamiseen eri menetelmillä.